Sääksjärven Loiske täytti vuonna 2022 75 vuotta. 28.5.2022 vietetyssä juhlatilaisuudessa Sääksjärven koululla kuultiin toinen toistaan hienompia puheita ja puheenvuoroja. Palloliitosta vieraana oli aluepäällikkö Jouni Koivuniemi, jonka puhe Sääksjärven Loiskeelle on luettavissa alta.

Hyvät juhlivan seuran edustajat, arvoisat juhlavieraat,

minulla on merkittävä ilo ja kunnia tuoda teille Suomen Palloliiton tervehdys ja isot onnittelut.
Voitte olla todella ylpeitä seurastanne ja oranssit värit juhlikoot kentällä vielä vuosikymmeniä
ja vuosikymmeniä eteenpäin. Ei ole suinkaan itsestään selvää, että urheiluseura elää ja voi
hyvin näin pitkään. Tänä päivänä seuroja usein perustetaan, kun ehkä harrastesarjoja pelaillut
kaveriporukka kokoontuu yhteen, ja saa idean. Nykyisin meille Palloliittoon tuleekin varsin
paljon yhden, yleensä miesten joukkueen uusia seuroja, jossa kaveriporukka haluaa oman
seuran, keksii sille, usein varmaankin baaritiskillä, omasta mielestään iskevän nimen ja liittyy
Palloliiton jäseneksi. Poikkeus vaikkapa Loiskeeseen on kuitenkin se, että näiden seurojen
elinkaari on monesti vain muutaman vuoden mittainen. Kun puuhamies väsyy, loppuu seuran
toimintakin. Teillä toiminta vaan jatkuu ja jatkuu. Hienoa!

Kun puhutaan puuhamiehestä, niin Loiskeella sellainen on suuresti arvostamani puheenjohtaja
Esa Kuusisto. Esa, osuuttasi tämän seuran historiassa voi vain ihailla. Olet toiminut seurassa yli
50 vuotta, hallituksessa yli 20 vuotta ja puheenjohtajan tehtävässäkin pian jo 10 vuotta. Aivan
upea ura, josta minä haluan Sinua kiittää ja onnitella, ja josta taatusti myös koko seuraväki
Sinua kiittää. Sinun kaltaisesi seuratoimijat ovat suomifutikselle ja -futsalille superarvokkaita.
Mikä hienointa, olet myös jaksanut antaa panostasi oman seurasi lisäksi laajemminkin
suomalaisen jalkapallon ja futsalin hyväksi. Enkä tällä väheksy kenenkään muun seuratoimijan
tekemisiä. Päinvastoin kiitän myös ihan jokaista seuratoimijaa upeasta työstänne.

Kun pohdin Sääksjärven Loisketta, ja kun keskustelin seurasta muidenkin palloliittolaisten
kanssa, nousi esiin hienoja juttuja. Seurasta huokuu yhteisöllisyys, joka on ehkä se arvokkain
voimavara ihmisten tekemisessä. Se antaa mielihyvää ja voimaa. Loiske on fiksusti
profiloitunut kasvattajaseura, ”kyläseura”, kuten puheenjohtaja Esa usein toteaa, ja mielestäni
juuri tuolla kyläseura-statuksella on iso arvo.

Aivan seuran alkutaipaleella ei jalkapallo, saati futsal, ollut vielä lajivalikoimassa mukana.
Onneksi urheilukenttä valmistui Sääksjärvelle jo kesällä 1956 ja siitä alkaen on täällä
jalkapalloa pelattu. Seuranne sivuilla on kerrottu, miten vuonna 1957 saatiin kentälle maalitkin
ja sen seurauksena perustettiin miesten edustusjoukkue. Voin hyvin allekirjoittaa, että kyllä
jalkapalloa on mukavampi pelata maaleihin. Onneksi Sääksjärvellä ei ollut tuolloin sellaisia
faneja, joita näimme viime viikonloppuna Valioliigan mestaruusottelussa. Siellä kentälle
rynnineet Manchester Cityn fanit kiipesivät maalin ja yläriman päälle sillä seurauksella, että
koko maali hajosi.

Sääksjärvellä naiset tulivat mukaan seuran toimintaan jo vuonna 1978. Käytän sanaa jo, sillä
naisten jalkapallojoukkueiden määrä ei tuolloin vielä järin suuri ollut. Loiske on siis ollut
edelläkävijän roolissa. Tänään seurassa on sankoin joukoin niin tyttö- kuin poikapelaajiakin. Ja
mikä on erityisen hienoa, Loiskeen hallinnollisissa tehtävissä, seuran hallituksessa ja jaostoissa
on varsin runsaslukuinen määrä naistoimijoita.

On kiva havaita, että meille Palloliitossakin strategisesti tärkeä asia, saada lisää tyttöjä ja naisia
mukaan toimintaan kaikilla tasoilla, on täällä Sääksjärvellä täyttä totta. Yhdenvertainen ja
tasa-arvoinen toiminta näkyy seuran tekemisessä. Se on upeaa, se.

Aivan oma rooli Loiskeella on ollut suomalaisessa futsalissa. Loisketta voidaan pitää
jonkinlaisena futsalin pioneerina ja seuran pitkä historia liigatasolla asti on futsalväen
muistissa. Yhä edelleen futsal kuuluu tärkeänä osana seuraan ja tarjoaa talvikaudelle
kilpailullista toimintaa. Loiske on futsalissakin mainio kasvattajaseura ja seura on tuottanut
laatupelaajia liigatasolle ja maajoukkueeseen asti. Hienoa, että ehkäpä se kovin kasvatti,
Juhana Jyrkiäinen, on tänään juhlassa mukana.

Niin jalkapallo kuin futsalkin tarvitsevat riittävästi toimivia olosuhteita. Heitänkin tässä vähän
palloa Lempäälän kunnan suuntaan. Jalkapallo on Lempäälässä merkittävä laji. Samoin futsal.
Harrastajamäärät ovat mittavat. Laajalle harrastajajoukolle olosuhteita on tarjolla liian vähän.
Futsalissa ongelmia tuottavat myös liian pienet, futsaliin sopimattomat salit. Jalkapallossa
talviharjoitteluolosuhteita ei käytännössä ole. Hienoa kuitenkin, että tekonurmikenttää ollaan
nyt uusimassa ja on ehdottoman järkevää siirtää vanhan tekonurmen puolikkaat pikkukentille.
Ehdotonta olosuhdeparannusta on se.

Ja miksikö heitin palloa kunnan suuntaan? No sen vuoksi, että jalkapallolla ja futsalilla todella
on vaikutusta yhteiskunnallisesti ja siihen kannattaa panostaa. Perustelen asiaa UEFA SROI -
tuloksilla, joita viime vuonna ensimmäistä kertaa seuratasolla päästiin laskemaan. Nyt meillä
on selkeää näyttöä jalkapallon yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta Suomessa euroina. UEFA
on Euroopan jalkapalloliitto ja SROI on lyhenne sanoista Social return on investment.
UEFA SROI -mallinnus mittaa jalkapallotoiminnan sosiaalista, taloudellista ja terveydellistä
arvoa yhteiskunnalle.

Nämä luvut on nyt ensimmäistä kertaa laskettu UEFA SROI -mallinnuksessa. Mukana tässä
työssä on ollut mm. iso joukko eurooppalaisia yliopistoja ja jalkapallon lajiliittoja ympäri
maanosaamme. Mallinnuksessa on käytetty EU:n ja WHO:n tutkimustietoa ja tietokantoja.
Kansallisia tietolähteitä ovat mm. Tilastokeskus, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Valtion
liikuntaneuvosto, Liikunnan ja Kansanterveyden edistämissäätiö, Kilpa- ja huippu-urheilun
tutkimuskeskus, Syöpäjärjestöt ja Suomen Palloliiton omat rekisterit.

Koko suomalaisen jalkapallon vaikuttavuus euroina on 1,25 miljardia euroa vuodessa. Se on
valtava summa. Osaa tuosta summasta olette tekemässä te, Sääksjärven Loiskeen pelaajat,
vanhemmat ja seura-aktiivit. Loiske ei vielä ole ollut mukana ns. seurakohtaisissa
mallinnuksissa, mutta kun tiedän tulokset niistä melkein kahdesta sadasta seurasta, jotka jo
mukana ovat, niin pystyn arvioimaan Loiskeenkin lukuja. Kun mukaan vielä otetaan
Lempäälästä toinenkin seura, niin puhutaan useista miljoonista euroista vuositasolla. Siis
vuositasolla.

Valtakunnallisesti kokonaissumma 1,25 miljardia euroa jakautuu säästöihin
terveydenhuollossa (348,7 M€), taloudellisiin säästöihin sosiaalimenoissa (444,1 M€) ja suoriin
vaikutuksiin taloudelle (447,2 M€).

Viestini kuntapäättäjille onkin: liikuntaan kannattaa lyödä paukkuja. Panostukset ovat suoraa
säästöä kunnalle ja koko yhteiskunnallemme. Tunnistan toki kuntatalouden niukkuuden,
mutta nyt jos koskaan kannattaa katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Riittävät, hyvät, turvalliset ja
kaikin tavoin asianmukaiset olosuhteet houkuttelevat yhä uusia tyttöjä ja poikia harrastuksen
pariin.

Suomen Palloliiton strategiakausi on tänä vuonna puolivälissä. Noin kuukausi sitten
järjestyksessään historian toisessa Seurojen kokouksessa pysähdyttiin hetkeksi katsomaan
uuden Seurojen Palloliitto -organisaation kahta ensimmäistä vuotta. Samalla toki
täsmennettiin strategiamme suuntaviivoja.

Missiomme on edelleen: Jalkapalloa jokaiselle ja visiomme on: Menestyvä jalkapallomaa – hyvinvoinnin kasvattaja. Strategiassa on neljä päävalintaa. ”Urheilijana kasvaminen toiminnan lähtökohtana.” Siitä haluaisin nostaa esiin kaksi alakohtaa. Koulutettu ja osaava valmentaja jokaisella sekä laadukasta arkea tukevat toimintaympäristöt seuroissa. Toisena valintana on ”Tavoitteellisesti johdetut verkottuneet seurat.” Nostoina tästä valinnasta mm. osaava seurajohto, laadukkaat pelaajapolut seurayhteistyönä ja
seurojen arvostettu rooli paikallisyhteisössään. Nämä osuvat mielestäni aika hyvin Loiskeeseenkin.
Kolmanneksi: haluamme olla ”Suurin laji kentällä ja sen ulkopuolella.” Tämä pitää sisällään mm. kasvavat pelaajamäärät, jalkapalloyhteisöä vahvistavan viestinnän ja sen, että olemme olosuhteiltaan vetovoimainen ja kaupallisesti kiinnostava laji. Ja vielä neljäntenä valintana on ”Kehittyvä Seurojen Palloliitto.” Haluamme luoda käyttäjäystävälliset digitaaliset palvelut, varmistaa, että analytiikka ja tutkimustieto on päätöksenteon tukena ja meillä tulee olla seurojen tarpeisiin vastaava organisaatio.

Me Suomen Palloliitossa haluamme olla Loiskeen apuna toiminnan kehittämisessä. Olemme
seuroja varten. Uudessa organisaatiossa, Seurojen Palloliitossa, haluamme olla entistä
lähempänä seuroja ja toimia yhtenäisesti ja tasalaatuisesti koko maassa. Meillä on laaja
palveluverkosto ja vaikka emme kaikki olekaan enää siinä tutussa vanhan ”Tampereen piirin”
toimistossa, niin takaan, että palvelumme pelaa. Toimistokin on siellä vanhalla paikallaan.
Seuraväestä on erityisesti korona-aikana saattanut tuntua siltä, että ei se Palloliitto ainakaan
entistä lähempänä seuraamme ole. Tuo tulkinta on ymmärrettävää, sillä ns. kentän tason
yhteistä tekemistä on viimeiset pari vuotta jouduttu korvaamaan enimmäkseen virtuaalisesti.
Uskon, että nyt vihdoin olemme palaamassa normaaliin ja pääsemme paremmin lunastamaan
lupauksiamme.

Maamme on uudessa organisaatiossa jaettu neljään alueeseen. Palloliiton Läntinen alue on
yksi näistä. Merkittävä muutos aikaisempaan verrattuna on mm. se, että aluerajat ovat
enemmän tai vähemmän hallinnollisia, ja piirien aikakauteen ei monestakaan näkökulmasta alueita voida verrata. Pyrimme koko maassa, alueesta riippumatta, olemaan yhtä ja yhtenäistä
jalkapallo- ja futsalperhettä. Seuroilla on nykyisin varsin paljon mahdollisuuksia vaikuttaa aivan suoraan suomalaisen jalkapallon ja futsalin päätöksiin. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että seurassanne on aktiivisia, yhteisten asioiden kehittämiseen innostuneita toimijoita.

Loiskeella on mahtava historia ja olen varma, että myös tulevaisuudessa ”Loiskuu.” Vaalikaa ja
tallentakaa seuran historiaa jatkossakin. Se alkaa jokavuotisten toimintakertomusten
huolellisesta kirjoittamisesta. Kun toimintakertomuksen teossa näkee vähän vaivaa, on helppo
melkein pelkästään niistä sopivin väliajoin tallentaa seuran historiaa kansien väliin. Jututtakaa
seuran takavuosien toimijoita, kun heitä vielä voi jututtaa. Ottakaa ja tallentakaa huolellisesti
paljon kuvia tapahtumista ja toimijoista. Jättäkää jemmaan seuran vanhoja pelipaitoja. Nuo
kaikki ovat tärkeitä muistoja.

Nostin nuo asiat esiin, koska liian usein törmään työssäni siihen, että aika tuoreetkin seurat
kyselevät meiltä Palloliitosta, ”sattuuko teillä olemaan tallessa sen ja sen kauden
maalintekijöitä tai muita tietoja.” Seura itse ei ole niistä huolehtinut. Nykytoimijat ovat
jälkipolville vastuussa seurahistorian jokapäiväisen tekemisen lisäksi sen tallentamisesta.

Pääsin kymmenisen vuotta sitten sattumuksen kautta kutsuvieraana Englannin jalkapalloliiton,
englantilaisen jalkapallon museon avajaisiin Manchesterissa. Jalkapallomuseo oli, ja on yhä
upea ja vaikuttava. Kun itselläkin alkaa jo ikää olla, niin aina tärkeämmäksi sen kokee, että
kunnioitamme ja vaalimme historiaa myös sen tallentamisen kautta. Oli silmiä avaavaa ja
tietysti todella mielenkiintoista tuolla Manchesterin museossa katsoa talteen otettuja ja
hienosti esiin aseteltuja jalkapallohistorian arvoesineitä ja muita muistoja. Samoin, jos satutte käymään Lontoon Wembelyn stadionilla, niin sieltä löytyy juuri se maalin ylärima, joka oli ratkaisevassa ja kiistanalaisessa roolissa vuoden 1966 MM-finaalissa. Mahtavaa, että sekin on huomattu ottaa talteen. Mahdetaankohan muuten Manchester Cityn stadionilla kentän valtaajien katkaisema ylärima jemmata johonkin? Historiaa sekin, vaikka en yleisön kentälle ryntäämistä missään muodossa ymmärrä.

Olemme Palloliittona muistaneet seuraanne pienellä rahalahjalla ja lisäksi toin tullessani
säkillisen palloja. Toivon, että ne päätyvät seurassa kovaan käyttöön ja vastustajanne saavat niitä poimia omista maaleistaan oikein urakalla, kun oranssipaidat niitä sinne ovat tykittäneet. Annan pallojen
toisenlaiseen käyttöön myös pienen vinkin: voitte halutessanne lahjoittaa palloja vaikka paikallisiin päiväkoteihin ja kouluihin ja viedä sitä kautta jalkapallon ja futsalin ilosanomaa uusille pelaajan aluille. 

On hienoa olla tänään täällä. Yhteisöllisyys suorastaa huokuu.

Kesä on edessä ja kesään kuuluu veden loiske, kun järvissä ja merissä lapset kirmaavat
riemukkaasti. Loiskikaa te kentillä yhtä riemukkaasti niin tänä kesänä kuin seuraavinakin
vuosina.

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠
Toivotan vielä kerran Suomen Palloliiton puolesta jättimäisesti onnea ja kiitän Sääksjärven
Loisketta upeasta ja tärkeästä työstä suomalaisen jalkapallon ja futsalin eteen.

Kiitos, kaikkea hyvää!